Marcel Klingebeil ja hänen työnsä puiden katveessa

Reportaasi

Metsän halki laskeutumispaikalle.

Edition 2 on yksi vuoden 2021 jännittävimmistä kuorma-autoista. RoadStars oli mukana matkassa moottoritien tuolla puolen.


Marcel Klingebeililla on jo aavistus siitä, mitä tänään on tulossa. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen syksy, kun hän on mukana matkassa – ja sääennuste oli melko yksiselitteinen: myrskyä on luvassa. Brandenburgilainen kuljettaja ei halua tuhlata aikaa tänä aamuna. Ennen kuin myrsky alkaa myöhemmin, hänen täytyy vielä käydä purkamassa 26 tonnin kalkkikuorma kippilavallaan. Sitä varten on mentävä metsään. ”Pyrin välttämään sitä myrskyn aikana”, sanoo Marcel, joka on parhaillaan Actros Edition 2 -autollaan pysäköintialueella B4-tien varrella hieman itään Lüneburger Heiden luonnonpuistosta. Lyhyt tauko ja keskustelua Dortmundin varikon kanssa purkupaikasta.



”Kuorma pitää toimittaa laskeutumispaikalle 5”, hän kertoo puhelun jälkeen. Laskeutumispaikka on samalla myös purkupaikka. Purkupaikat, joihin Frachtente-yrityksen kuorma-autot ajavat, ovat myös laskeutumispaikkoja helikoptereille, jotka levittävät kalkin metsään.

Kalkki parantaa metsäpohjan pH-arvoa, mistä hyötyvät sekä puut että muut kasvit. Marcel ja hänen kollegansa kuljettavat tälle seudulle 2.500 tonnia kalkkia muutaman viikon aikana. Mitä syvemmälle Marcel ja muut kuljettajat metsässä kuormansa ajavat, sitä lyhyemmän matkan helikopterin pitää lentää uudelleen lastausta varten. Ja se kannattaa: lentotunnit ovat erittäin kalliita. Tänään helikopteri ei lennä. Tällä sääennusteella sitä ei voi edes ajatella.



Jos auto jää kiinni, ollaan ongelmissa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun RoadStars on mukana Frachtenten kuorma-autojen matkassa. Mutta tällaista Special Edition -mallia, joka on yksi Edition 2 -sarjan neljästäsadasta autosta, ei ihan joka päivä näe ajamassa pitkin mutaisia metsäteitä.

Marcel kopioi varikolta saamastaan sähköpostista purkupaikan koordinaatit älypuhelimensa navigointisovellukseen. Apple CarPlayn ansiosta sovellus näyttää tiedot suoraan auton näytössä ja ohjaa kohti laskeutumispaikkaa 5.


Puomin jälkeen muta vasta alkaa.

Marcel on kääntynyt valtatielle. Matka vaellusreitin pysäköintipaikalle kestää noin 25 minuuttia. Sieltä matka jatkuu puomin läpi pitkin metsätietä. ”Tästä eteenpäin on mutaista”, sanoo 41-vuotias kuljettaja. Vielä pysäköintipaikalla hän on tarkistanut matkapuhelimestaan säätiedotuksen. Reitti pitäisi vielä tänä aamuna olla sopiva, mutta liikaa aikaa ei ole. Jos myrkyssä jää metsätielle jumiin ei ole ketään vetämässä irti – sitä hän ei todellakaan halua.

”Kyllä tällä yhdistelmällä pitäisi tästä selvitä”, toteaa Marcel. Hänen autonsa Actros 1953 on kulkenut koko vuoden talvirenkailla. Ennen puomia hän korottaa hieman alustaa, jotta saa hieman enemmän maavaraa metsätielle. Marcel vaihtaa Economy-ajotilasta Power-ajotilaan.


Hän on ylpeä siitä, ettei Edition 2 ole mikään perusversio. Hänen kollegansa on jo pitkään ajanut Edition 1:llä. Marcel itse puolestaan on jo pitkään ajanut Actrosilla. ”Pomoni kysyi sitten minulta, että mitä mieltä olisin Edition 2:sta. No eihän siitä tietenkään voinut kieltäytyä”, kertoo Marcel hymyillen. Hän ihastui kuorma-autoon välittömästi. ”Siihen saakka minulle oli vain selvää, että halusin jälleen Actrosin, jossa olisi SoloStar Concept.” Tästä mukavasta istuinpaikasta ei kerta kaikkiaan voinut luopua. Hänhän on usein koko viikon reissussa. ”Että sain sitten Edition 2:n … mikäs sen mukavampaa!” Marcel on itse noutanut kuorma-auton Wörthistä. Siitä lähtien hän on ajanut autollaan joka viikko noin 3.000 kilometriä.



Lempiominaisuus MirrorCam.

Hänen lempiominaisuutensa kuorma-autossa on MirrorCam, joka kuuluu Actrosin vakiovarustukseen. ”Tällaisessa säässä minun olisi normaalisti pitänyt pyyhkiä peilejä jo ainakin kolme kertaa.” On alkanut sataa. Myrsky lähestyy.

Marcel ihastui heti Edition 2:n varusteluun ja muotoilun yksityiskohtiin. ”Jo pelkkä kynnyksen Edition 2 -logo on upea yksityiskohta.”

Marcel ajaa hitaasti eteenpäin melko korkealla käyntinopeudella, joten Actros etenee hyvin hitaasti. ”Jos jäisin jonnekin tänne jumiin, tarvitsen suoraa tehoa ja alle 1.500 kierroksen käyntinopeudella siitä tulisi vaikeaa”, hän toteaa ja viittaa käyntinopeusmittariin. Viiden minuutin kuluttua hän saapuu aukiolle ja laskeutumispaikalle 5.

Kun hän kuorman purkamisen jälkeen kapuaa takaisin ohjaamoon, hän oikaisee lippiksensä, sillä ulkona olosuhteet ovat jo muuttuneet epämukaviksi: tuulenpuuskat ja yhä voimakkaampi sade enteilevät myrskyn olevan lähellä. On aika häipyä. Kymmenen minuutin kuluttua hän on jälleen valtatiellä matkalla kohti pohjoista. Hän säätää lämmitystä auton näytössä, sillä ulkona oli todella kirpeä ilma. Marcel nojaa taaksepäin istuimellaan. Myöhemmin samana iltapäivänä hänen pitää vielä toimittaa kuorma Schleswig-Holsteiniin. Mutta sitten koittaa vapaa.



Kuvat ja video: Alexander Tempel

19 kommenttia