4-Xtremes – Osa 58: Tervetuloa erikoisuuksien maahan!

Villejä jokia, tuoreita vadelmia ja toivepuita.

Matkalla linnan suuntaan kävelemme kaupunginpuiston läpi ja ihastelemme, miten hyvin hoidettu maailman vanhin kukkakello on. Kun lähestymme linnaa, kohtaamme yhä enemmän ihmisiä. Edinburgissa on kaksi houkuttelevaa tapahtumaa: Fringe Festival, joka tarjoaa pääasiassa teatteri- ja komediaesityksiä, sekä Royal Edinburgh Military Tattoo, Skotlannin suurin musiikkifestivaali. Pääosin sotilaallisen osan lisäksi se on tarjonnut jo useita vuosia yhä enemmän siviilihenkilöiden tanssi- ja lauluesityksiä. Liput on valitettavasti myyty loppuun, mutta voimme seurata eri yhtyeiden poistumismarsseja. Edinburghin linna tarjoaa niille upean taustan! 

Suurkaupungin jälkeen sukellamme pariksi päiväksi Hermitage-metsään. Satumaiseen maisemaan, jossa on villejä jokia, tuoreita vadelmia ja toivepuita. Tiheä vehreys tarjoaa tervetulleen kontrastin edellisten päivien ihmismäärille.

Ylämaan kisoja skotlantilaisempaa ei olekaan.

Mitä pohjoisemmaksi etenemme, sitä kapeampia ovat tiet. Ne ovat usein yksikaistaisia ja niissä on satunnaisia väistölevikkeitä. Täällä näyttää olevan vahvimmalla etuajo-oikeus: Axorillemme tehdään tilaa heti. Törmäämme eräällä pienellä paikkakunnalla keskellä Cairngormsin kansallispuistoa Ylämaan kisoihin. Niille ei voisi olla parempaa taustaa kuin karu, puhdas maisema ja jyrkät kiviset rinteet teräksensinisten järvien yllä. Ohjelma on täysin skotlantilainen: säkkipillin- ja rummunsoittoa, vasaranheittoa, painonheittoa, tukinheittoa ja ylämaan tanssia. Sääkin on seudulle tyypillinen: Auringonpaistetta, tummia pilviä ja sadekuuroja. Matkalla kukkuloiden yli Axorille pyöräilemme ylämaankarjan, peurojen ja lampaiden ohi. Olemme nähneet lähes kaikki Skotlannin pakolliset nähtävyydet yhdessä päivässä.

Loch Nessin retki.

Jatkamme matkaa Ylämaiden halki pitkin vanhaa tietä A 939. Hämmästelemistä riittää. Kanerva hehkuu laajoilla tasangoilla purppuraisena auringossa koristaen kukkulat. Näkymään ei kyllästy. Lopulta saavumme Gairnshielin sillalle, joka on rakennettu jo vuonna 1749. Siksi sillä on 18 tonnin painorajoitus. Onneksi Axorin paino on 12 tonnia, joten voimme jatkaa matkaa ongelmitta.

Viimeinkin on koittanut hetki, jona suuntaamme pohjoiseen kohti lopullista Skotlannin määränpäätämme: Loch Nessiä. Vaikka tiedämme, että paikka on turistiansa, emme jätä käymättä siellä, koska siitä on kerrottu monta legendaa. Emme tietenkään näe järven hirviötä, mutta vierailemme viihdyttävässä ja opettavassa museossa, jossa kerrotaan Nessien tarina ja siihen liittyvistä tutkimuksista. Ymmärrämme tietenkin, että Loch Nessin legenda perustuu pikemminkin onnistuneeseen markkinointiin kuin todellisiin havaintoihin. Järvi on silti käynin arvoinen.

Fotos: 4-Xtremes