Raskasta työtä alppimaisemissa: maitoauton kuljettaja Bernhard Niedermairin matkassa

Matka etenee kävelyvauhtia. Ylämäki on jyrkkä, ja renkaiden alla kirskuu sora. Bernhard Niedermair kieputtaa rattia ja Actros selvittää jyrkän mutkan kertaheitolla. Oksat raapivat ohjaamoa. Bernhard on päässyt perille: tienposkessa häntä odottaa puulaatikko, jossa on neljä tuoreella maidolla täytettyä maitotonkkaa. Jyrkännettä ylös kulkee teräsvaijeri melkein suorassa kulmassa, ja päätä on kallistettava kunnolla taakse, jotta katse tavoittaa ylhäällä sijaitsevan alppimajan. Sieltä kannuja kuljettava kori on matkannut alas kuin pieni gondolihissi.

"Ennen monet täkäläisistä tuottajista käyttivät vastaavia köysiratoja maidon kuljettamiseen alemmas kaukaisemmilta tiloilta", Bernhard kertoo, kun on ensin imenyt kannuissa olevan maidon letkulla Actros 2544:n säiliöön. "Täkäläinen" viittaa etelätirolilaiseen Seiser Almiin: ylänköön, joka ulottuu jopa 2.300 metrin korkeuteen ja on Euroopan suurin alppiniitty. Kesällä useat alempana rinteessä tilaansa pitävät tuottajat tuovat lehmänsä laiduntamaan valtaville laitumille Schlern-vuoren ja Langkofel-vuoriryhmän suojiin. Täällä jos missä lehmät saavat nauttia elämästään.

Tuoretta maitoa vuoden jokaisena päivänä.

Bernhard työskentelee Brixner Milchhofille, jonka tunnetumpi nimi on Brimi. Eisacktalin laaksosta kotoisin oleva yritys valmistaa tuoremaitoa, tuorekermaa, ricottaa ja ennen kaikkea mozzarellaa. Lehmistä saatava "raaka-aine" on peräisin 1.100 etelätirolilaiselta tilalta, jotka kaikki ovat saman osuuskunnan jäseniä. Bernhard ja hänen kollegansa pitävät varastot aina täysinä. Heillä on käytössään 12 kuorma-autoa – niiden joukossa kaksi Actrosia – joiden avulla maito haetaan alppitiloilta ja kuljetetaan täysin hygieenisesti tuotantolaitokseen. "Ajamme vuoden jokaisena päivänä", 37-vuotias kuljettaja kertoo. "Keskikesällä, sydäntalvella, ja jokaisena juhlapyhänä."

Vaikka reviirit eivät ole valtavia, maitoauton kuljettajat ja heidän ajoneuvonsa joutuvat kuitenkin koville toimintaympäristössään. Sen näkee heti. Niin kuin lähestyttäessä korkeimmalla eli 2.050 metrin korkeudessa sijaitsevaa keräilypistettä. Auringon ja pilvien vuorotellessa taivaalla Bernhard kuljettaa Actrosiaan haastavimmassakin maastossa ylös vuorenrinnettä. "Tähän tarvitaan läpikotaisin luotettavaa kuorma-autoa, jossa on tarpeeksi tehoa. Alastulomatkalla tärkeä on hyvä hidastin", sanoo etelätirolilainen kuljettaja, joka puhuu useimpien alueella asuvien tavoin saksaa äidinkielenään, mutta myös sujuvaa italiaa. Rehkiminen tuottaa myös tulosta: alppimajan etupihalla olevissa kahdessa säiliössä on yhteensä noin 1.500 litraa maitoa.

Kun kuljettajasta tulee juttukaveri.

Keräilypaikalle tulleiden tilallisten kanssa rupatellaan lyhyesti. Heistä toinen on tuonut maitotankkinsa autolla naapuritilalta. Sitten monttuinen matka saa jatkua. "Osalle täällä ylhäällä asuvista minä saatan olla päivän ainoa juttukaveri", Bernhard kertoo. Hän on työskennellyt Brimillä viiden vuoden ajan. Hän ei kuitenkaan aja koko kesää Seiser Almin alueella, vaan kiertää vaihtuvia reittejä eri kuorma-autoilla. "Kuulun maidonkerääjäautojen koordinaattoreihin, joten minun on tunnettava kaikki reittimme ja automme." Brimi-kuskit ovat liikkeellä joka säällä. Talvella vuorta kivutaan kuitenkin korkeintaan 1.400 metrin korkeuteen. Sekään ei kuitenkaan ole lastenleikkiä. "Lunta ei tarvitse olla kuin pari senttiä, niin tästä tulee todella haastavaa."

Actros 2544:ssä Bernhard arvostaa erityisesti MirrorCam, jonka avulla hän näkee paremmin auton ympärille. "Aamuisin meinaan kyllä katsoa ensin perinteisistä ulkopeileistä, jotka ovat käytössä muissa kuorma-autoissamme. Mutta nopeasti sen taas muistaa“, Bernhard nauraa. Myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden havaitsemisessa apuna toimivasta kääntymisavustimesta on hänelle apua. Etenkin tällä kyseisellä vuorenrinteellä, jolla kulkee vielä loppukesästäkin joukoittain vaeltajia ja sähköpyöräilijöitä.

Pari minuuttia myöhemmin näyttöön ilmestyvä lukema saa Bernhardin nauramaan: päivän saalis on tarkalleen 11.000 litraa. "Jos yrittäisin tarkoituksella saada lukemaksi tuollaisen tasaluvun, se ei onnistuisi ikinä", Bernhard sanoo. Sitten onkin jo aika hyvästellä ja suunnata kotiin onnistuneen työpäivän jälkeen.

Kuvat ja video: Alexander Tempel