Aina ajoissa, aina puhtaana: Endy Kilian vie Actrosillaan maitoa meijeriin

Reportaasi

Maitokuski.

Kilianin suvussa kaikki on pyörinyt maidon ympärillä 1920-luvulta alkaen. Kuljetukset he ovat hoitaneet jo yli 50 vuoden ajan Mercedes-Benzin kuorma-autoilla. Endy, perustajan lapsenlapsi, on räätälöinyt nykyisen Actros 2551 -autonsa yksilöllisesti.

Ryhmäkuva Actrosin kanssa. Kilianin perhe, Otto-koira ja 13 vuotta Kilianeilla töissä ollut kuljettaja Peter Böhnke (vasemmalla).


Vaikka Ernst Kilian on jo pysäyttänyt Actrosin, vetoautossa ja perävaunussa olevat noin 25 000 litraa maitoa liikkuvat vielä voimakkaasti. ”Se on eräs haasteistamme”, sanoo Ernst, jota kaikki kutsuvat Endyksi. ”Nestekuljetukset ovat oma lajinsa.” Maidonkuljetuksella on ylimalkaan erityispiirteensä. Esimerkiksi työajat: Kilianien kaksi kuorma-autoa lähtevät jo aamuneljältä liikkeelle Baden-Württembergin osavaltion Schrozbergistä. Reitistä riippuen ne ovat tien päällä jopa iltaseitsemään.


Heillä kaikki pyörii maidon ympärillä: Ute ja Endy Kilian.
Heillä kaikki pyörii maidon ympärillä: Ute ja Endy Kilian.

Perheyritys.

”Maitokuski”, lukee Actrosin häikäisysuojassa. ”Isoisäni keräsi jo 1920-luvulla maitokannuja hevoskärryillä ja vei niitä meijeriin”, kertoo Endy, joka tuli mukaan kuljettajaksi vuonna 1987. ”Minulle oli osoitettu ensimmäinen ajokeikka heti ajokokeen jälkeen. Minulla ei siis ollut varaa reputtaa”, nyt 53-vuotias mies nauraa.

Luotettavuus on tärkeintä.

Kuten ensimmäisen kuorma-autonsa, joka oli NG 1624, Endy on varustanut myös Actrosinsa lukuisilla kromisomisteilla. ”Kuorma-autojeni pitää näyttää oikeasti hyviltä.”

Ennen kaikkea niiden on kuitenkin toimittava sujuvasti: ”Ansaitsemme rahaa vain, jos maito on ajoissa meijerissä”, vaimo Ute toteaa. Tuottajien on voitava aina luottaa siihen, että maito haetaan.



”Toisilla on tankissa dieseliä, minulla maitoa.”

– Endy Kilian



Hyvät välit korjaamoon.

Kilianit puolestaan voivat luottaa täydellisesti Actrosiin. Lisäksi heillä on tiivis luottamussuhde Crailsheimissä toimivan Mercedes‑Benz-korjaamo Widmannin johtajaan ja ammattilaisiin. ”He laittavat hihat heilumaan, jotta pääsemme taas nopeasti liikkeelle”, Ute sanoo. ”Koska autoissa on GPS-seuranta ja erityisesti kalibroitua tekniikkaa, emme voi noin vain turvautua laina-autoon”, kertoo Ute, joka on koulutettu laborantti ja harjoittaa tuotannonsuunnittelua ja kirjanpitoa sivutoimenaan.

Hän on kotoisin Pohjois-Saksasta ja työskentelee varsinaisesti Schrozbergin meijerissä. Siellä hän tutustui Endyyn 1980-luvulla ja jäi sen jälkeen etelään. Vuonna 2005 he ottivat yrityksen haltuunsa ja ottivat kuljettajia töihin.

Poika Keven päätti opiskella itselleen toisen ammatin. Niinpä Endy luottaa lapsenlapseensa Marquessiin. ”Hän on vasta kymmenen, mutta aionhan itsekin vielä ajaa jonkin ajaa”, maidonkuljettaja sanoo.



Maitoa vai dieseliä?

Endy on liimannut auton perään tarran, jossa lukee: ”Toisilla on tankissa dieseliä, minulla maitoa.” ”Polttoaineena on tietenkin dieseliä. Mutta mielestäni lasten pitäisi tiedostaa, mistä päivittäinen maito on peräisin. Jos he näkevät tämän tekstin ohi ajavasta autosta, he varmaan kysyvät vanhemmiltaan, mistä on kyse”, Endy pohtii. Lapsenlapsi Marquess kiipeää etumatkustajan paikalle ja lähtee isoisän kyydissä kohti meijeriä. Kuten jo muut Kilianit ennen häntä.



Kuvat: Jan Potente

13 kommenttia