Drive is life: Chrystelle Schafroth
Haastattelu
Chrystelle Schafroth on muuttanut Kanadaan ja ajaa kuorma-autoa pitkin Pohjois-Amerikkaa.
Chrystelle Monument Valleyn laaksossa. Yhdessä lempipaikoistaan.
RoadStars tapasi Chrystellen ensimmäistä kertaa vuonna 2016 Genevenjärvellä tehdyn reportaasin yhteydessä. Silloin 26-vuotias Chrystelle ei ollut toiminut vielä pitkään kuljettajana. Hän oli toteuttanut unelmansa kuorma-autokortin ja tietynlaisen työarkeen liittyvän vapauden myötä. ”Nautin jokaisesta päivästä”, hän sanoi silloin. Länsi-Sveitsin jakeluliikenteessä vietetyn ajan jälkeen Chrystelle vaihtoi eurooppalaiseen kaukoliikenteeseen. Vuodesta 2018 lähtien hän on elänyt taas unelmaansa ja ajanut kuorma-autoa halki Pohjois-Amerikan. Nyt hän kertoo meille, miten tähän on tultu.
Chrystelle, mitä sinulle kuuluu ja missä olet juuri nyt?
Minulle kuuluu hyvää. Kiitos! Juuri nyt vietän pari kuukautta kotona Sveitsissä. Pandemian vuoksi en voinut tehdä Kanadassa vapaapäivinäni yhtään mitään. Ennen kaikkea kaipasin yksin Pohjois-Amerikassa viettämieni 16 kuukauden jälkeen taas aikaa perheeni ja täällä asuvien ystävieni kanssa. Maaliskuussa tarkoitukseni on kuitenkin lähteä taas takaisin.
Näkymä Detroitiin Ambassador Bridge -sillalta: Detroitjoki muodostaa Kanadan ja Yhdysvaltojen välisen rajan.
Chrystelle Route 66 -valtatiellä Arizonan osavaltiossa.
Miten päädyit aikanaan lähtemään Pohjois-Amerikkaan?
Teimme äitini kanssa maaliskuussa 2017 roadtrip-matkan. Ajoimme kahden viikon ajan Kaliforniassa, Nevadassa, Arizonassa ja Utahissa. Jotenkin tunsin siellä oloni heti hyväksi. Lisäksi kuorma-autot kiehtoivat minua. Seuraavassa syyskuussa ystäväni puhui minulle Kanadaan töihin lähtemisestä. Tammikuussa lensimme sitten Quebeciin.
Mitkä ovat suurimmat erot kuljettajan työhön Euroopassa?
Suurin ero on, että kuljettajina emme lastaa tai pura kuormia. Meidän työmme on ajaa. Palkka maksetaan ajettujen kilometrien mukaan: mitä enemmän ajan, sitä enemmän tienaan. Lisäksi etäisyydet ovat tietenkin paljon pidempiä.
Päivittäistä ajoaikaa on enemmän, Yhdysvalloissa 11 ja Kanadassa peräti 13 tuntia! Siinä ehtii jopa 1 000 – 1 100 kilometriä päivässä.
Miten pääsit alkuun kuljettajana uudessa maassa?
Ensiksi minun piti suorittaa ajokortti uudelleen. Sekä teoriassa että käytännössä. Uutta opittavaa riittää. Kuorma-autot on rakennettu eri tavalla, joten näkyvyys eteen on erilainen, ja lisäksi yhdistelmät ovat pidempiä. Toisaalta tiet ovat leveämpiä, ja niitä on verrattain helppo ajaa. Itärannikolla on enemmän ruuhkia. Enimmäkseen liikun kuitenkin lännessä, jossa on vähemmän liikennettä.
Onko sinulla tiettyjä reittejä, joita ajat yhä uudelleen?
Viikkoni alkavat aina Quebecin provinssissa sijaitsevasta Jolietten kaupungista. Kuormat puretaan sitten Utahissa, Washingtonissa, Arizonassa, Coloradossa tai Texasissa. Usein matka jatkuu kalifornialaisia hedelmiä tai vihanneksia kuljettaen takaisin Quebeciin.
Mistä pidät työssäsi eniten?
Maisemista! Jokainen osavaltio on erilainen. Kalliovuoret Coloradossa, Red Rocks New Mexicossa ja Arizonassa. Minusta on jännittävää löytää uusia reittejä.
”Palkka maksetaan ajettujen kilometrien mukaan: mitä enemmän ajan, sitä enemmän tienaan.”
– Chrystelle Schafroth
Mitä kokemusta et unohda?
Joulukuun 31. päivänä olin yksin lastaamassa kuormaa New Brunswickin provinssissa. Kun lähdin taas liikkeelle, jouduin ajamaan pientä metsätietä pitkin. Päädyin siellä keskelle lumimyrskyä, enkä päässyt enää minnekään. Puhelimessani ei ollut verkkoa – silloin todella pelkäsin! Kolmen tunnin kuluttua lumiaura löysi minut lopulta.
Mikä on tähän mennessä pisin etäisyys, jonka olet ajanut?
Yhdessä viikossa 12 000 kilometriä. Silloin meitä oli kaksi kuljettajaa, kuten aina länsirannikolla. Matka alkoi Joliettesta, kuorma purettiin Washingtonin Yakimassa ja Seattlessa. Uusi kuorma lastattiin Salinasissa, Kaliforniassa. Sitten palasimme Quebeciin.
Miten jatkat tästä eteenpäin?
Juuri nyt ajan kolme kuukautta Sveitsissä. On hienoa, että pääsen joka ilta kotiin ja voin viettää aikaa vanhempieni kanssa. Maaliskuussa lennän kuitenkin takaisin Quebeciin. Aloitan silloin uuden haasteen toisessa yrityksessä. Saan ajettavakseni kuorma-auton, jossa on Fuller-vaihteisto. Olen siitä jo vähän ylpeä. Lisäksi ajan jatkossa lavakuorma-autoa. Siinäkin on haastetta.
Chrystelle, toivotamme sinulle kaikkea hyvää! Pistäydythän taas RoadStarsissa.
Sen teen! Tapaamisiin!
Kuvat: Bernhard Huber, Chrystelle Schafroth
Kommentti
Kirjaudu sisään kommentin lähettämistä varten.
15 kommenttia
Wie aber auch aus diesem Artikel rauszulesen ist, ist das Trucking in Nordamerika nicht nur ein Traumjob sondern auch ein harter Alltag (11-13 Std. fahren, rund 1000-1100 km täglich ! Sozialsystem ?) und ständiger "Kampf" mit vielen Entbehrungen ordentliches Geld zu verdienen Traumlandschaften hin od. her. Bei uns werden solche Bezahlmethoden nach km angeprangert ("Ostblockfahrer") respektive offiziell verboten und dort Drüben ists selbstverständlich. Der Druck für Chauffeure* dürfte mittlerweile genauso hoch sein wie auch hier in EU und Vorschriftenwirrwarr sowie Kontrollen (z.B. Wiegestationen) samt hoher Strafen sind Drüben allgegenwärtig.
... also auch wie hier, nicht mehr nur ein Traumjob (die Realität ist halt auch dort anders wie im Urlaub) 😉
Nichtsdestotrotz wünsche ich Chrystelle auch weiterhin viel Freude und (gute) Erfahrungen in Nordamerika, denn solche Lebenserfahrungen muss man halt einfach nach Möglichkeit in jungen Jahren mitnehmen 👍
... wers "nachmachen" möchte - in CAN u. USA werden auch ständig Fahrer (auch aus EU) gesucht wie auch Hierzulande, und dortige Firmen u. Agenturen unterstützen "Auswanderungswillige Chauffeure*" vielfach ganz ordentlich u. intensiv bei dem Vorhaben.
Wie aber auch aus diesem Artikel rauszulesen ist, ist das Trucking in Nordamerika nicht nur ein Traumjob sondern auch ein harter Alltag (11-13 Std. fahren, rund 1000-1100 km täglich ! Sozialsystem ?) und ständiger "Kampf" mit vielen Entbehrungen ordentliches Geld zu verdienen Traumlandschaften hin od. her. Bei uns werden solche Bezahlmethoden nach km angeprangert ("Ostblockfahrer") respektive offiziell verboten und dort Drüben ists selbstverständlich. Der Druck für Chauffeure* dürfte mittlerweile genauso hoch sein wie auch hier in EU und Vorschriftenwirrwarr sowie Kontrollen (z.B. Wiegestationen) samt hoher Strafen sind Drüben allgegenwärtig.
... also auch wie hier, nicht mehr nur ein Traumjob (die Realität ist halt auch dort anders wie im Urlaub) 😉
Nichtsdestotrotz wünsche ich Chrystelle auch weiterhin viel Freude und (gute) Erfahrungen in Nordamerika, denn solche Lebenserfahrungen muss man halt einfach nach Möglichkeit in jungen Jahren mitnehmen 👍
... wers "nachmachen" möchte - in CAN u. USA werden auch ständig Fahrer (auch aus EU) gesucht wie auch Hierzulande, und dortige Firmen u. Agenturen unterstützen "Auswanderungswillige Chauffeure*" vielfach ganz ordentlich u. intensiv bei dem Vorhaben.
Super bericht schade das kein Vidio dabei war wünsch Dir viel Spass und allzeit unfallfreie Fahrt.
Gruss Andreas
Super bericht schade das kein Vidio dabei war wünsch Dir viel Spass und allzeit unfallfreie Fahrt.
Gruss Andreas
Die vielen Herausforderungen und in einem scheinbar "unendlichen" Land!
Wünsch dir alles Gute und halt die Stoßstange sauber!
Die vielen Herausforderungen und in einem scheinbar "unendlichen" Land!
Wünsch dir alles Gute und halt die Stoßstange sauber!
Allzeit gute Fahrt und Schrott-und Gebührenfreien Flug 👍😎🚛
Allzeit gute Fahrt und Schrott-und Gebührenfreien Flug 👍😎🚛
Ich wünsche Dir weiterhin viel Spass und Erfolg bei deiner Arbeit.
Du wirst merken Fuller ist etwas vom " geilsten " was man fahren kann, wenn man es einmal raus hat.... 😉
Ich wünsche Dir weiterhin viel Spass und Erfolg bei deiner Arbeit.
Du wirst merken Fuller ist etwas vom " geilsten " was man fahren kann, wenn man es einmal raus hat.... 😉
Ich wünsche Dir allzeit gute Fahrt, eine saubere Stoßstange und immer einen Fingerbreit Diesel im Tank.
Grüße Jörg 👍👍👍👍👍⛟😎
Ich wünsche Dir allzeit gute Fahrt, eine saubere Stoßstange und immer einen Fingerbreit Diesel im Tank.
Grüße Jörg 👍👍👍👍👍⛟😎
Gruß
Klaus
Gruß
Klaus