Rokkia ja kilpa-ajoa: Aloisin yksilöllinen Actros Black Edition
Reportaasi
Alois Zach kuljettaa rehua, omenia ja viljaa Kaakkois-Steiermarkissa. Tätä säestää AC/DC.
Alois Zach kääntää Actrosinsa musiikkilaitteiston kovemmalle. ”Living easy, living free… season ticket on a one-way ride… asking nothing, leave me be… taking everything in my stride”, kaiuttimista kuuluu hänen ajaessaan.
Highway To Hell – AC/DC suoralla tiellä helvettiin. Kitaristi Angus Young sai idean tähän rock-klassikkoon väsymyksen ja menestyspaineiden yhdistelmästä – ja teki siitä hitin. Alois Zach nauraa. Tämän kappaleen energia värittää myös hänen matkojaan.
Matkalla Actros 2163 Black Edition -autolla.
Steiermarkilainen kuorma-autonkuljettaja on innostunut. Hänen kasvoiltaan voi nähdä ihastuksen uuteen Mercedes-Benz Actrosiin.
Nyt voisi sanoa: ei mikään ihme, sillä suuri ohjaamo, upea varustelu ja huippumoottori 460 kW:n teholla saisivat kenet tahansa kuljettajan hymyilemään. Tämä on totta. Alois Zach ei ole vain ihastunut Actrosiinsa, vaan se on vakuuttanut hänet: ”Siitä ei puutu yksinkertaisesti mitään”. Tässä ei ole kuitenkaan vielä kaikki: mies viihtyy työnantajansa Weixler Trans GmbH:n palveluksessa Feldbachissa ja on mielellään tekemisissä asiakkaiden kanssa.
Lannoitekuljetuksia koko Itävaltaan.
Tänä aurinkoisena, syksyisenä perjantaiaamuna tämä käy erityisen selväksi. Tapaamme Alois Zachin ja hänen esimiehensä Christopher Weixlerin Papst GmbH & Co KG -yrityksen varastohallin edessä Riegersdorfissa Etelä-Steiermarkissa. He ovat syventyneet keskusteluun Papstin toimitusjohtaja Heribert Schwabin ja tämän pojan Renen kanssa. He nauravat ja juovat kahvia, tunnelma on toverillinen ja lähes kuin ystävien kesken. ”Olemme tehneet muutaman vuoden erittäin tiivistä ja hyvää yhteistyötä”, selittää Heribert Schwab muutaman minuutin kuluttua, ”puhtaasta liikesuhteesta on kasvanut jo kauan sitten suuri arvostus ja kunnioitus.”
Tämä maataloustuotteiden ja lannoitteiden myyjä kattaa perustarpeensa kolmella omalla kuorma-autolla, mutta hoitaa Weixlerin kuorma-autojen avulla suuren osan kuljetuksistaan. Niillä toimitetaan tuotteita jälleenmyyjille, varastoille ja maatiloille ympäri Itävaltaa: ”Ulkoisten yritysten on oltava erittäin joustavia, jotta voimme harkita niitä kumppaneiksemme. Niiden on pystyttävä tukemaan meitä myös ruuhka-aikoina ja kun tilauksia tulee lyhyellä varoitusajalla”, sanoo Heribert Schwab.
Tämä toteutuu Christopher Weixlerin tapauksessa. Sen mottoon ”nopea, turvallinen, luotettava” voidaan epäilemättä lisätä määrite ”joustava”. ”Loppujen lopuksi laadulla pärjää parhaiten”, toteaa Weixler varmasti.
Ilman musiikkia se ei onnistu.
Sillä aikaa Rene Schwab lastaa 3-akselisen kippiauton lannoitteilla. Lopuksi autovaa’an lukema on lähes 40 tonnia – täydellistä. Alois Zach hörppää loput kahvistaan, hyvästelee ystävällisesti ja lähtee noin puoli tuntia kestävälle matkalle kuuluisan Riegensburgin linnan ja Zotter-suklaaparatiisin ohi Fladnitz im Raabtalin suuntaan. Mukana on AC/DC.
”En aja minnekään ilman AC/DC:tä”, sanoo Alois Zach ja keinuu kertosäkeen tahdissa: ”I'm on the highway to hell… on the highway to hell…!” Mukana laulaminen on erityisen toivottavaa. ”Se ei onnistu missään niin hyvin kuin tien päällä ja tämän uskomattoman upean äänentoiston yhteydessä. Olen ajanut kuorma-autoa jo monta vuotta, mutta missään muussa kuorma-autossa ei ole ollut yhtä hyvää äänimaisemaa kuin Actrosissa.” Ja jos joku vielä tosissaan epäilee tämän steiermarkilaisen musiikkimakua, epäilykset haihtuvat viimeistään, kun huomaa australialaisen yhtyeen logolla koristellun peilin Actrosin ohjaamon takaseinällä.
Helposti tunnistettava auto.
AC/DC:hen liittyvä asia on siis nyt selvitetty. Mutta entä Lewis Hamilton? Alois Zach virnistää. ”Niin, se on oma tarinansa”, hän sanoo. Hieman ennen uuden Actrosin luovutusta hän keskusteli esimiehensä kanssa uuden ajopelin ulkonäöstä. Formula 1 -fanina Alois ehdotti, että autoon liimataan Lewis Hamiltonin kuva. ”Esimieheni ihastui ideaan ja käynnisti sen toteutuksen.” Valtava Lewis ohjaamon sivulla ei vain näytä hyvältä, vaan sillä on odottamaton sivuvaikutus: tarrat parantavat muuten mustan Weixler-auton tunnistettavuutta. ”Mainosarvo on valtava”, sanoo Christopher Weixler, joka on valinnut mustan värin myös muihin autoihinsa. Yrityksen nimeä on kuorma-autosta turha etsiä. ”Autoni on helppo tunnistaa myös näin, ja ne jäävät mieleen”, sanoo Christopher Weixler.
”En aja minnekään ilman AC/DC:tä.”
– Alois Zach, Weixler Trans GmbH -yhtiön kuljettaja
Actros antaa puheenaihetta tauoille.
Alois Zach vahvistaa tämän: ”Taukopaikoilla minulta kysytään usein, saako kuorma-autosta ottaa kuvan.” Näin kävi esimerkiksi pari kuukautta sitten, kun Alois toimitti tavaraa Kötschach-Mautheniin Kärntenin lounaisosaan. ”Esimies siellä ihastui autooni ja haki heti kahdeksanvuotiaan poikansa, joka on suuri Hamilton-fani.
Poika seisoi suu auki, ja ilon kyyneleet nousivat hänen silmiinsä. Hän ei voinut lakata hymyilemästä.” Kun Alois Zach sitten vielä antoi pojan istua hetken kuljettajan paikalla, hänelle tapahtui varmasti jotain samanlaista kuin Angus Youngille, kun tämä keksi autossa idean Highway to hell -kappaleen omaleimaiseen kitarariffiin.
Kuvat: Florian Engel
Kommentti
Kirjaudu sisään kommentin lähettämistä varten.
19 kommenttia
Allzeit gute Fahrt.
Allzeit gute Fahrt.
Oko bieleje.
Oko bieleje.
Toller Artikel und tolle Fotos!!!
🤘🤘🤘🤘🤘👍👍👍⛟😎
Toller Artikel und tolle Fotos!!!
🤘🤘🤘🤘🤘👍👍👍⛟😎
Wenn ich nur daran denke was wir für LKW`s in den 60gern und 70gern gefahren haben !
Wir konnten von sowas wie den Actros nicht mal träumen .
Oder ne Musikanlage ? Sehr viele Fahrer hatten keine Heizung oder ein Radio .
Ich finde es schön wie es heute ist , aber nur gut ist es heute auch nicht .
Wenn ich nur daran denke was wir für LKW`s in den 60gern und 70gern gefahren haben !
Wir konnten von sowas wie den Actros nicht mal träumen .
Oder ne Musikanlage ? Sehr viele Fahrer hatten keine Heizung oder ein Radio .
Ich finde es schön wie es heute ist , aber nur gut ist es heute auch nicht .