Matkalla Bremerhavenissa Chris Schügnerin ja hänen erikoisen väriseksi maalatun Actros 1843 -autonta kanssa

”Oikeastaan halusin opiskella logistiikka-alaa”, kertoo Chris Schügner. Mielestäni tuotannon ja tavaroiden jakelun työvaiheet olivat niin kiinnostavia.” Kuorma-auton kuljettajan työn oli tarkoitus olla vain tilapäinen vaihe ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Chris on suorittanut ammattiautoilijan koulutuksen Glombin kuljetusyrityksessä erinomaisin arvosanoin. ”Pystyin suorittamaan koulutuksen 2,5 vuodessa ja tiesin heti, että pidän tästä työstä todella paljon.” Ja kun Chrisille tarjottiin vakituista työtä Glombin palveluksessa, hän ei empinyt hetkeäkään. ”Ajaminen on minun juttuni.”

Eikä 26-vuotias Chris ole katunut ammatinvalintaansa vielä viiden vuoden jälkeenkään, vaan päinvastoin: ”Ajan paikoissa, joissa toiset viettävät lomaa”, hän iloitsee. Ja lisää: ”Minua arvostetaan kaikkialla.” Sillä Bremerhavenissa syntynyt Chris kuljettaa kaikkea, mitä eivät tarvitse pelkästään hänen entiset koulutoverinsa.

Bremerhaven on suuri logistiikan solmupiste.

Se, mikä on Chrisille arkea, tekee suuren vaikutuksen vierailijoihin: Saksan toiseksi suurimmassa satamassa ei ole ainoastaan 14 ankkurointipaikkaa suurille konttilaivoille, vaan myös lähes viiden kilometrin pituinen jokisatama-alue, joka on yksi maailman pisimmistä laiturialueista. Jättimäiset konttisillat osoittavat joen sijaintipaikan jo kaukaa. Täällä kuormattiin edellisvuonna yhteensä 5,5 miljoonaa TEU:ta. Noin 51 prosenttia konteista kuljetetaan kuorma-autoilla.

Chrisin ensimmäinen toimeksianto tänään on tyhjä kontti, joka on noudettava paikalta 4. Saavuttuaan noutopaikkaan Chris ilmoittaa pysäköintipaikkansa numeron, joka ilmoitetaan sähköisesti ”Van Carrier” -kuljettajalle. Portaalinostovaunun tehtävänä on siirtää kontti terminaalin alueelle. Kontin siirtäminen sujuukin käden käänteessä. Ja nyt on vielä tarkistettava lukitus, minkä jälkeen matka voi alkaa.

Piristävä värivalinta.

Saavuttuaan takaisin kuljetusyritykseen Chris etsii seuraavan toimeksiannon asiakirjat. Vieraatkaan ihmiset eivät voi erehtyä oikeasta rakennuksesta, sillä pinkkejä lippuja ei voi olla huomaamatta. 

Väri toistuu lähes kaikkialla: Yrityksen kaikki 60 kuorma-autoa sekä 120 konttialustaa ja viisi lavettia on maalattu kirkkaan pinkiksi. Satamaa ei vielä valvottu 1980-luvulla, ja silloin pinkki väri oli erinomainen varkaussuoja. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, pinkki väri on yrityksen väri, josta kaikki työntekijät ovat ylpeitä.

Kuorma-autot herättävät huomiota myös tien päällä. ”Kun toimitan tuotteita yritykseen ensimmäisen kerran, väri tulee lähes aina puheeksi”, kertoo Chris. ”Lapset nauravat ja osoittavat kuorma-autoa nähdessään minut.” Ja myös Wörthissä Mercedes-Benzin työntekijät tietävät heti, että värikkäät kuorma-autot lähtevät kohti Bremerhavenia.

Aito tähtifani.

Chris ajaa Actrosillaan kaukoliikenteessä ympäri Saksaa ja myös naapurimaihin. Erityisen paljon hän pitää rauhallisista maanteistä ja ajomatkoista Ruotsiin ja Itävaltaan. ”Mitä kauemmas, sitä parempi”, hän toteaa.

Ja se, että Chrisin Actrosissa on lähes kaikki lisävarusteet, jotka Mercedes-Benziltä voi tilata, on Christin mielestä vielä lisäetu hänen työssään. Hän esittelee ylpeänä kääntymisavustinta, joka varoittaa häntä sekä visuaalisesti että akustisesti, mikäli kuolleessa pisteessä havaitaan jalankulkijoita tai esteitä.

Ja koska Chris ajaa kuorma-autoaan yksin, hän on sisustanut ohjaamon mieleisekseen: Pöydällä ja lattiassa on valkoista strutsinnahkaa ja itse asennettu valolista, jossa on pieniä lamppuja, joiden väriä Chris voi säädellä sähköisesti – ja pinkki on luonnollisestikin yksi värivaihtoehdoista. Se, että Chris ajaa tähdellä varustetulla ajoneuvolla, on hänen mielestään erittäin hyvä asia.”Myös oma autoni on Mercedes”, hän painottaa. ”Ajoin kerran V8-moottorilla varustetulla autolla ja rakastuin saman tien.” Sen lisäksi hänellä on kotona myös vanhempi 124 (vuoden 1989 malli), jolla hän ajaa kauniilla säällä.

Ainoa huono puoli kuorma-autossa: Chris ei voi ottaa tyttöystäväänsä Jessiä mukaan vakuutussyistä. Mutta Jessi on mukana valokuvana, tablettiin upotettuna digitaalisena kuvana ja konsoliin upotettuna nimikylttinä. Ja näin tulee olemaan jatkossakin: ”Etsimme juuri yhteistä taloa”, Chris kertoo.

Kuvat: Christian Schmid
Video: Erik Rossel/PRH