4-Xtremes – osa 27: Vuori kutsuu!

Sarja: 4-Xtremes – The World Tour

Erikoinen kohtaaminen.

Dolomiittien reunamilla, Monte Grappan vuorella Kammermannit vierailevat tuhansien kaatuneiden hautapaikalla ja ihmettelevät epätavallista herätystä.

Matka huipulle kysyy tarkkuutta.


Ohitimme Venetsian kerran jo viime vuonna matkallamme kohti Kreikkaa. Pian reittimme osuu taas samaan kohtaan. Tähän väliin on mahtunut jännittäviä kuukausia, joiden aikana korona on perunut suunnitelmamme monta kertaa, mutta joiden kuluessa olemme siitä huolimatta päässeet kokemaan paljon hienoja hetkiä ja tutustumaan paikkoihin, joista emme olleet ennen kuulleetkaan.


Lähes 23 000 ihmisen viimeinen leposija.

Nyt olemme kuitenkin vielä vuorilla, tarkemmin sanottuna 1 775 metrin korkuisella Monte Grappalla. Vuori on Grappa-massiivin eli Dolomiittien eteläisimmän ryhmän korkein kohta, ja siellä on Italian suurin hautapaikka: fasistihallitus pystytti vuorelle 1930-luvulla monumentaalisen muistomerkin ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneille sotilaille, ja sinne on haudattu 12 615 italialaista ja 10 295 itävaltalaista.


Pystytetty 1930-luvulla fasistihallituksen toimeksiannosta: muistomerkille on haudattu lähes 23 000 ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneen sotilaan maalliset jäännökset.
Pystytetty 1930-luvulla fasistihallituksen toimeksiannosta: muistomerkille on haudattu lähes 23 000 ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneen sotilaan maalliset jäännökset.
Tässä vaiheessa tie näyttää vielä harmittomalta. Myöhemmin, kun mutkat kävivät tiukemmiksi ja tie jyrkemmäksi, valokuvaukseen ei ollut enää mahdollisuutta.
Tässä vaiheessa tie näyttää vielä harmittomalta. Myöhemmin, kun mutkat kävivät tiukemmiksi ja tie jyrkemmäksi, valokuvaukseen ei ollut enää mahdollisuutta.
Herätyskello, joka sanoo "ammuu".
Herätyskello, joka sanoo "ammuu".

Ennen muistomerkille pääsyä meidän oli kuitenkin selvittävä hikeä nostattavasta ajomatkasta. Huipulle johtava tie on hyvin tehty, mutta hyvin kapea. Paineilmatorvemme oli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tarpeen lukuisissa tiukoissa mutkissa, joista näki vain huonosti eteensä. Mitä korkeammalle ajoimme, sitä epävarmemmiksi kävimme: oliko meiltä jäänyt huomaamatta autojen korkeus- tai kokorajoitus?


Teräshermoinen kuljettaja.

Voit siis kuvitella helpotuksemme, kun viimein ohitimme puurajan ja tie tuli paremmin näkyviin! Seuraavana päivänä emme voineet uskoa silmiämme, kun näimme turistibussin – Axoriamme suuremman – ajavan vuorta ylös. Sen kuljettajalla on oltava teräksiset hermot!

Nyt nautimme vuorella vallitsevista vähän viileämmistä lämpötiloista ja vaeltelemme Aiméen kanssa niittyjen poikki. Kun korviin kuuluu lehmänkellojen kaukainen kilkatus, tuntuu lähes siltä, että olisimme Sveitsissä. Seuraavan aamun yllätyksen olisimme voineet kokea sielläkin: automme asuinpäällirakenteen heilunta katkaisi unemme. Etsimme ihmeissämme syytä heilunnalle ja löysimme lehmän, joka nautiskellen hankasi itseään taka-alleajosuojaamme vasten.

Täältä ylhäältä katsottuna Slovenia näyttää olevan ihan käden ulottuvilla – se onkin seuraava kohteemme. Odotamme innolla, että pääsemme tutustumaan taas uuteen maahan!


4-Xtremes – The World Tour.

Tämä matka etsii vertaistaan.

Andrea ja Mike Kammermann ovat Axorillaan matkalla kolme vuotta. ”4-Xtremes – The World Tour” on motto matkalle, jolle sveitsiläiset lähtivät vuoden 2020 puolivälissä ja jonka he jakavat RoadStars-yhteisön kanssa! Pysy ajan tasalla äläkä jää paitsi tämän seikkailulle lähteneen parin henkeäsalpaavista kohteista.

"4-Xtremes – The World Tour" -sarjan uusimmat osat löydätte täältä.

Matkan kulun ennen siirtymistä Etelä-Amerikkaan löydätte täältä.


Kuvat: 4-Xtremes

17 kommenttia