4-Xtremes – osa 30: Terveisiä Transilvaniasta

Matkakohdetta kuvataan usein ”vaihtelevaksi”. Romania menee kuitenkin pidemmälle. Se, mitä ”saimme mukaamme” vain kahdessa viikossa, oli jopa meille ainutlaatuista.

Jo Unkarilla oli paljon tarjottavaa ajamisen kannalta, mutta Romania meni askeleen pidemmälle. Vaikka pysyt päätiellä, koet paljon. Ohitimme kyliä, joissa saatoimme nähdä lähes kaikki arkkitehtoniset tyylit, aina puutaloista koristeellisiin, monikerroksisiin huviloihin. Olimme myös yllättyneitä siitä, että hevoskärryt ovat täällä edelleen osa katukuvaa.

Toinen matka vuoristoon vei meidät Transfăgărășan-solaan näennäisen loputtomasti mutkittelevien teiden kautta. Axorilla matka huipulle onnistui helposti: Piti vain ajaa pienellä vaihteella ja edetä hitaasti. Toisaalta paluumatkalla laaksoon Mike joutui varomaan etteivät jarrut ylikuumenisi, koska meillä ei ole hidastinta. Mutta kaikki meni hyvin.

Mutta takaisin ylämäkeen: Etelästä tullessasi ohitat Transfăgărășanissa tekojärven – meille se oli ihanteellinen paikka lounastauolle. Päästimme Aiméen ulos ja avasimme ovet, kuten aina, kun on hyvä sää, ja aloitimme ruoanlaiton. Puhuimme karhuja koskevista varoituksista, joita näimme reitillämme. Emme olisi koskaan odottaneet näkevämme karhua tällä vilkkaalla kadulla. Luulimme väärin. Pian sen jälkeen – onneksi Aimée oli palannut sisälle – katsomme ulos ovesta emmekä uskoneet näkemäämme. Aivan Axorin takana oli emokarhu, jolla oli kaksi pentua! Pidätimme hetkeksi hengitystämme. Sen jälkeen toimimme: Suljimme nopeasti ovet ja pakkasimme ruoan pois, emmehän halunneet houkutella karvaista perhettä.

Otimme muutaman kuvan sydämiemme hakatessa. Missä se pippurisumute oli? Raportit asuntoautoihin murtautuvista karhuista toivat mieleen eläviä mielikuvia. Mutta nalle ja lapsensa päättivät toisin, ja me ajoimme nopeasti eteenpäin.

Kun saavuimme solan huipulle, hieroimme silmiämme: Ilmeisesti emme olleet ainoita, jotka menivät vuorille kuumuutta turvaan. Paljon autoja oli pysäköity kadulle, ihmiset juoksivat ajoradan yli. Ylhäällä meitä odotti tunneli, joka oli merkitty 3,60 metriä korkeaksi. Axorimme on kuitenkin 3,70 metriä korkea. On hyvä, että olimme tutkineet reitin etukäteen ja tiesimme, että tästä oli kulkenut läpi myös korkeampia ajoneuvoja. Meidän oli kuitenkin oltava varovaisia, koska pyöreä tunneli oli melko pimeä ja raudoitukset ulkonivat ajoittain tunnelin katosta.

Ukkosmyrskyä pakenemassa.

Mutta valitettavasti meidän on poistuttava tästä paikasta ennen nukkumaanmenoa. Noin kello 22 aikaan raju ukkonen riehuu lukemattomine salamoineen. Tässä tapauksessa tasangolle pysäköiminen ei olisi ollut hyvä ajatus. Ja niin ajoimme pieneen syvennykseen, jotta ajoneuvomme eivät olisi olleet korkeimpia metallisia kohtia ja mahdollisesti kohde salamaniskulle.

Viime viikkoina olemme nähneet Romaniassa niin paljon uskomattomia asioita. Odotamme innolla, mitä nähtävää muualla maassa on.

Kuvat: 4-Xtremes